Onko väärennetty väärennös enää väärennös?

http://kiina.tajunnanvirta.com/

Tuonne tulee tarinaa seuraavat kolmekuukautta.

Tuossa keittiön ikkunan alla tien toisella puolella on lastentarha. Voi luoja sitä helvetin huutosekameteliä, kun koitan aamusin lukea Hesaria tuoremehun kera ja parvekkeen ovi on auki. Koskakohan geenitekniikka saadaan siihen pisteeseen, että onnistutaan valmistamaan äänettömiä lapsia. Tai ainakin sellaisia lapsia, joissa on volumensäätö tai sellainen toiminto että äänen voi rajoittaa niille, jotka sitä haluavat kuulla.

No tuossakin tarhassa kuitenkin varmasti kasvaa tulevaisuutemme yhteiskunnan kerma. Noista lapsista muutama ei ehkä ikinä pääse 25-vuotiaaksi, kun ne viruu jo viimeistään 18-vuotiaana jossain Itä-Helsingin katuojassa piikki kyynärtaipeessa. Osa taas aloittelee samaan aikaan ammattikoulun pihalla tupakointia ja on saanut ehkä harjoitella jo hiukan vaimonhakkaamistakin. Osa on ollut niinkin hyväosaisia, että aloittelevat jossain Suomen paskoista lukioista.

Eikä se koulutaivalkaan mitään herkkua tule olemaan. Ei ne lapset kouluissa mitään kuitenkaan opi ja jos oppiikin, niin ei se mitään merkitse niitten tulevaisuudelle koska jossain vaiheessa ne tajuaa, että ne tietää joka tapauksessa paremmin ku opettajat ja varmuuden vuoksi opettelevat kaiken uudestaan. Ja tällä kertaa ominpäin, ilman että kukaan sulloo paskaa niitten päähän.

Mutta ei kaikki noistakaan ole niin fiksuja, että ne tajuaisi ettei kaikkea kannata uskoa. Mikä on tietysti hyvin ymmärrettävää, koska osa noista kasvaa kusettajiksi ja kusettajiahan ei voi olla jossei ole kusetettavia. Ihmiskunnan pienen segmentin Jing ja Jang, oman osansa Romeo ja Julia. Mutta silti, ohi kaikkien todennäköisyyslaskelmien, muutamat lapsista tajuavat jossain lukion ja yliopiston välillä, että kaikki mitä heille on Suomen kaikkivaltiaassa superkoulujärjestelmässä päähän pursotettu, on joko virheellistä, väärin opetettua tai muuten vaan puutteellista.

Siinä sitten koitetaan kovalla paniikilla opetella asiat ominpäin, monesta lähteestä niin että päästään edes jonnekin lähelle totuutta. Prosessi jatkuu eikä tule koskaan valmiiksi. Ainoastaan mielisairaus tai kuolema lopulta vapauttaa.

Muttei lapsetkaan ole maailman suurimpia idiootteja. Monista lapsista tulee isompana vielä isompia idiootteja. Yleensä suunnilleen silloin, kun niistä tulee vanhempia. Silloin se riemu vasta repeää. Junioreitten aivopesu alkaa ja Jarnomatildat ja Ruudolf-Keisari-Erkki-Petterit ei tee mitään väärää, osaa kaiken paremmin kun perkele Einstein ja on niin lutunenkin vielä. Iltalehden lööpissä lukee, että “Netistä löytyi pornoa” ja vanhemmat ulvoo suden lailla että “MIKSEI KUKAAN AJATTELE LAPSIA?”. Sitten koko internet suljetaan palomuurin taakse ja ainoat, jotka siitä hetkestä lähtien löytää netistä pornoa, on lapset. Koska noin neljävuotiaana normaalin lapsen ATK-taidot ohittavat vanhempiensa tietokoneajokortin scopen.

Isä puhu jalkapallokatsomossa nekruista hassutteluna ja edellä olleessa rivissä joku nainen siihen sitte kommentoi: “Täällä on hei lapsia.” Sanoin sitten sille naiselle, että “Hei eiköhän fiksut lapset tajua itsekin, että se ei oo kovin fiksu tai hyvä sana ja ettei sitä oo hyvä käyttää.”

Jotain se siinä mumisi vielä vastaan, mutta laskin itseni tilanteen voittajaksi teknisellä tyrmäyksellä.Se oli niitä arjen pieniä iloisia asioita, pieni voitto yliholhoavista idioottivanhemmista.

Kirjottelin Teostolle ja Gramexille aikani kuluksi.

Terve!

Huomasin tuossa, että minulla soi päässä tekijänoikeudella suojattua musiikkia, eli se on auttamattomasti tallentunut muistiini. Laskin, että noita kappaleita olisi talentunut tuonne minun muistiini ainakin muutama kymmenen. En ole käsittääkseni huomannut tästä maksaa hyvitysmaksua, eli mikä mahtaa olla taksanne tämän tyyppiselle muistille?

Haluan ehdottomasti olla kunnollinen ja lainkuuliainen kansalainen, joka pitää huolta myös kansakuntamme taiteilijoista. Voisitteko siis kertoa tilinumeronne ja velkani määrän, niin maksaisin hetimiten velkani pois omalta tunnoltani.

Voin myös tarvittaessa toimittaa tarkemman erittelyn muistini kappaleista ja sointimääristä.

Ystävällisin terveisin ja kiitos jo etukäteen,
Juhana

Gramexilta kerettiinkin jo vastaamaan:

Hei,

Tiedoksesi, että Gramex ei kerää hyvitysmaksuja vaan Hyvitysmaksuyksikkö, joka toimii Teoston yhteydessä.

Hyvitysmaksujen tasot ja laitteet, jotka ovat tällä hetkellä hyvitysmaksun piirissä löydät Hyvitysmaksuyksikön nettisivuilta (http://www.hyvitysmaksu.fi/fin/hinnasto.html)

Tämän vuoden alusta alkaen hyvitysmaksun piiriin tulivat myös ulkoiset kovalevyt, mutta näistäkin vähäisellä muistikapasiteetilla (alle 250 Gt) varustetut yksilöt jätettiin maksun ulkopuolelle.

Ystävällisin terveisin,

Heidi

–
x
Asiakas- ja sopimusneuvottelija
x
p. (09) xxxx xxxx

TEKIJÄNOIKEUSJÄRJESTÖ GRAMEX – JOTTA MUSIIKKI SOI HUOMENNAKIN

Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry – Copyright society of performing artists and phonogram producers in Finland

Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki. Puh/Tel: +358 (0)9 6803 4013. Telefax: + 358 (0)9 6803 4010. www.gramex.fi

……….
Jos et enää ole organisaatiossanne se henkilö, jolle tämä sähköposti on tarkoitettu tai viesti muuten tuli väärään osoitteeseen, ilmoita ystävällisesti asiakaspalveluumme (09) 6803 400 ja poista tämä viesti, kiitos.

Teoston vastinetta vielä odotellaan. Tuskimpa edes vastaavat.

Haluan vielä palata lempijouluaiheeseeni eli jouluvaloporsaaseeni.

Possuvalo on suhteellisen suurikokoinen, pinkin värinen ja jäljittelee muovirungollaan olkipukin rakennetta. Possu on suunnilleen kissan kokoinen ja sillä on kaulassaan punainen rusetti. Possu on kirkas kuin aurinko, pimeästä kämpästä sen pirteä hehku näkyy helposti kadulle asti. Omani ostin paikallisesta Tarjoustalosta erittäin edulliseen 24,90 euron hintaan.

Kysymys valoporsaan ostosyistä vaatisi jo pidemmänpuoleista filosofiaakin pitkälti sivuaa pohdiskelua, jota en tässä nyt ajan puutteessa pysty suorittamaan. Mutta sen verran voin kuitenkin paljastaa, että en usko että ostosyy on millään lailla hämärän peitossa enää alla olevaa kuvalinkkiä käytettyäsi. Porsaan koko omistamisen ilon ja tuskan voi tiivistää esimerkiksi seuraavaan lyhyeeseen virkkeeseen: Jouluvaloporsaan omistaminen on erittäin coolia.

Kuva porsaastani tekemässä sitä minkä porsaani parhaiten osaa, löytyy osoitteesta http://farm5.static.flickr.com/4083/5175687071_4b659d952d_ z.jpg

t jouluisen ledivaloporsaan omistaja

Otin kuntosalikortin, kun kuulin että suuri ja mahtavaakin mahtavampi Aalto-yliopistomme kuuluu nykyään Yliopistoliikunnan piiriin. 85e vuoden kuntosalikortista ei ole kovinkaan paljoa. Halvempi kuin tv-lupa.

Tein jouluvalohankintani.

Ajattelin kasvattaa partaa nyt niin pitkään kun se tuntuu hyvältä idealta. Tässä on jo häpeä-merkkipaalun ohi menty monta päivää sitten, ja häpeään turtuu. Ajoin kuitenkin illuusion täydentämiseksi hiukset hyvin lyhyiksi.

Tästä ei kuitenkaan valokuvaa tällä kertaa. Signatut fanikuvat vasta painossa.

Hoikka, urheilullinen tai normaali.

Kolme sanaa, jotka kaikki ovat hiukan ristiriidassa ja jotka tarkoittavat hiukan eri asiaa sanojasta riippuen. Sanoi sen sitten nainen kuvatakseen itseään, jotain toista naista tai jotain miestä. Tai joku mies kuvatakseen itseään, jotain joista miestä tai jotain naista.

Sanooko nainen itseään hoikaksi vai normaaliksi, ja minkälainen hän on esimerkiksi minun mielestäni? Riippuu naisen omasta kuvata ja itseluottamuksesta. Ja minun silmistäni ja mieltymyksistäni. Vaihtoehtoja on niin paljon, että väärinkäsitykset ja väärät kombinaatiot ovat todennäköisiä. Kukaan ei voi ymmärtää.

Lisäksi, bussissa istuminen ja sieltä eteenpäin katsominen on hiukan niinkuin katsoisi tulevaisuuteen.

Olin tuossa pari päivää sitten kyykkimässä Tuusulan metsissä. Lentokonetta katsomassa. Sanoin pikkuveljelle, ettei sinne kovin aikasin tarvitse lähteä, se riittää että juuri keretään Lemminkäisen kallioille ajamaan, ei siellä montaa ihmistä kuitenkaan ole.

No oli siellä, jo noin 3 kilometriä ennen Lemminkäisen liittymää liikenne oli ihan puurossa ja moottoritien reunaan oli pysäköity varmaan lähemmäs sata autoa. Moottoritiellähän se ei yleensä kovinkaan käy. Oli siellä autoja sitten ihan joka perkeleen välissä ja kolossa, minne auton vaan sai laitettua. Pikkuveljen kanssa jouduttiin parin kilometrin päästä kävelemään (eli juoksemaan) kentän päähän, kun ajoitus meni ruuhkien kanssa hitusen pieleen.

Ihmiset on kyllä helvetinmoisia glooryhunttereita.

Kämppäkaveri on tästä päivästä lähtien 10 päivää Ranskassa. Vihdoinkin voin taas kulkea täällä alasti, eikä tarvi siivota jälkiä! Aijon jättää koko tuon ajan tyhjät oluttölkit pitkin pöytiä.

Vielä olisi koulussa kymmenisen kurssia käymättä. Pari nyt luennoitavaa ja sitten loput tenttejä. Ja yksi labrakurssi, joka on jo koesuunnitelma-vaiheessa. Samaan aikaan koitan jostain diplomityötä etsiä. Tuon labrakurssin aiheesta saatan ainakin saada sellaisen, jos siitä tulee mielenkiintoisia tuloksia. Toisaalta, teollisuudelle se ois parempi tehdä, kuin osastolle.

Jospa huomenna raahautuisi vuoden syksyn ensimmäiselle luennolle yhdeksäksi.

Mutta enköhän mä täällä vielä kymmeneltäkin sängyssä kylkeä käännä.

Onkohan tällainen intervalliharjoittelu yleistä?

Varsinkin tuossa keskuspuistossa juoksee paljon nais-ihmisiä. Koska perässäkään ei voi likaiseksi perverssiksi leimautumatta juosta kovinkaan pitkään, pitää mennä ohi. Muttei ohi voi vaan hivuttautua vaan pitää mennä kovaa, ettei vaikuta luuserilta. No ei sitä vauhtia heti voi hidastaa ohituksen jälkeen, koska sitten näyttää ettei kunto kestäisi. Eli pitää juosta niin kauan kovaa, että katoaa jonnekin kurvin taakse, tai muuten niin kauas ettei ohitettu enää näe. Sitten voi taas hiukan höllätä nopeutta ja vapauttaa vatsalihakset ja ryhdin normaaliksi.

Yllättävän rankka laji.

Menen huomenna Aalto First Experience -tapahtumaan töihin. Menen koska Aalto-yliopisto on minulle tärkeä ja haluan olla mukana sen kehittämisessä! Niin, en kyllä uskonutkaan että kukaan olisi uskonut, että puhuin vilpittömin mielin. Oikeasti menin mukaan, koska siitä maksetaan 100e noin 6 tunnin ständillä notkumisesta. Enkä usko, että pakotetaan edes hymyilemään. Lisäksi saa erittäin tyylikkään, hienon, uskottavuutta uhkuvan ja sensuellin Aalto-Yliopisto-t-paidan.

Aalto-yliopisto-status: Viikon sana kouluun viestinnässä on ollut kasvuyritys, joka on jättänyt innovaation selvästi varjoonsa. Odottelen innovaatiokasvuyritys-muotoa ilmestyväksi minä hetkenä hyvänsä.

Pipo-status: ABC ilmoitti, ettei sellaista ole löytynyt. Veikkaan että valehtelevat. En kyllä ole varma, lähetinkö viestin oikeaan ABC:hen. EDIT: Tarkistin ja enhän minä toki ensimmäisellä yrittämällä oikeaan myymälään viestiä saanut lähetettyä.

Päivän sana: Pissiksiksi.