Koulunkäynti on kivaa
Hel0
Hmmm.
Eipä oikeen kyllä tällä hetkellä taas tunnu siltä. Tiistaina olis tentti ja valtavan laajan tehtävän deadline. Ja siihen päälle vielä kaikki normaalit läksyt ja kotitehtävät sekä muu aktiviteetti mitä tässä nyt on taas tullut keräiltyä enemmän tai vähemmän. Eipä kai sitä tyhmä opi milloinkaan. Njooh.
Mutta mitä tässä angstissani ajattelin oli että suomalaisten (ja toki muidenkin) pitäis muistaa kehua toisia enemmän. Varsinkin tyttöjen toisiaan. Eipä oo kauheen suuri vaiva joskus sanoa että hei, oot kaunis tänään. Kaikkiin kommentteihin, niin positiivisiin kun negatiivisiinkin pätee se sama sääntö että jos sen kuulee tarpeeksi usein ni siihen alkaa itsekin uskoa pikkuhiljaa. Ja kova ulkokuori ei tarkota sitä etteikö silti olis kiva kuulla joskus kohteliaisuuksia. Niinku Linkin Parkin laulussa sanotaan: ” I’m strong on the surface, not all the way through.”
Itseluottamusta on harvoin tämän maailman tytöillä (ja miksei pojillakin) liikaa. Ja jos siltä vaikuttaa että olisikin, sekin on usein esitystä kätkemässä sen puutetta. Mediassa näkyy kamalasti “täydellisiä” ihmisiä joihin tulee väkisinkin verrattua itseään. Ja jos joku ei välillä tuo esiin miten kiva ja kaunis säkin olet niin harhainen, kuviin verraten syntynyt maailmankuva pääsee helposti vallalle. Onko se sitten hyvä? No eipä taida olla. Nih.
Jos menis nukkumaan.
Kotona
Jou0
Ihan kiva olla taas kotona. Juuri mitään järkevää tai muutakaan en ole tehnyt. Viikko olis vielä aikaa olla täällä ja joulukin on vielä edessä. Lahjoja on tullu osteltua jotakin vaikka suurimman osan olen hankkinut jo jenkeissä. Paketointia on kans tullu harrastettua ihan kiitettävästi.
Jotenkin on saamaton olo ja rauhaton mutta varmaankin se johtuu suuresti myös olosuhteista, niitä sen tarkemmin erittelemättä. Lisäksi ihan just pitäisi aloittaa jokakeväinen (ja keväinen ihan tosi löyhästi, kyllä siihen kauemmin menee ku 3 kuukautta keväästä) ahdistava kesätyönhakuprosessi. Motivoivaa varsinkin kun varmaan tänä vuonna taas on vaikea saada työtä kuten oli viime vuonnakin.
Jep.
SLCn kansaivälinen lentokenttä, taas
Jou0
Tykkään tästä lentokentästä kun nää tarjoaa mahdollisuuden käyttää ilmaista nettiä. Jotakin tekemistä ees täällä. Tietty sitä vois shopatakin mutta aattelin että Chicagossa sitten. Sielläkin pitää kuitenkin muutama tunti tappaa. Tosin tämä Chicagon kone on melkeen myöhässä jo lähtökohdiltaan joten saas nyt sit nähdä että mitä tapahtuu.
Aamulla tuli reippailtua oikeen urakalla. Piti raahata kaks laukkua, reppu ja viulu kampuksen poikki viidentoista sentin lumihangessa. Ei homma eikä mikään jos laukkuja voi vaan vetää perässään. Hieman hankalampaa kun ne pitää oikeasti kantaa käsissään. Koitin ekaksi kantaa niitä yhtäaikaa mutta eihän siitä mitään tullut. Joten siis yksi laukku kerrallaan sata metriä eteenpäin, takaisin hakemaan toinen laukku ja toistetaan kunnes ollaan perillä. Meinas paniikki iskeä vaikka olin hyvissä ajoin liikenteessä. Puolisen tuntia siinä meni raahaillessa paikkaan jonne yleensä kävelee alle kymmenen minuuttia. Ja oli muuten hiki myös kun pääsin paikkaan mistä Airport Shuttlen oli määrä tulla minut noutamaan.
Tällä kertaa lennän ensin United Airlinesilla (CRJ-700) Chicagoon ja venaan sitten siellä melkeen viis tuntia. Sitten SASsilla (A330-300) Köpikseen ja hengaan siellä seitsemisen tuntia ja sieltä sitten vielä samalla lentoyhtiöllä (CRJ-200) Turkuun. Onneks ei tavi mennä Helsinki-Vantaalle lakkojen jälkimaininkeihin. Sää on kyllä täällä jenkeissä hiukan sellanen että lähtökohtaisesti on eka lento heti melkeen tunnin myöhässä joten saas nähdä miten nää odottelut ja muut toimii.
Jos pääsee nettiin myöhemmin ni kaipa sitä vois sitte aikansa kuluksi horista lisääkin täällä. Nyt vois mennä metsästämään jonkinlaista sapuskan tapasta. Kuulemiin.
Finals
Jou0
Tämä viikko on lopputenttiviikko ja siis tälläkin hetkellä mun pitäisi lukea tentteihin. Mutta päätin ottaa hetken tauon kun tuntuu etten kuitenkaan tajua mistään mitään. Kivaa tämä koulunkäynti. Nooh, ei kai se niin vakavaa ole kuitenkaan. Monet ihmiset joilla ei oo mitään hajua mistään haluaa syyllistää mua (ehkä vahingossakin) asioista joista heillä ei oo paskaakaan hajua että miten ne oikeesti on. Tai ehkä vaan otan niiden kommentit väärällä tavalla, mutta ihmiset, teillä ei luultavasti ole mitään tietoa mitä muiden elämässä tapahtuu jos ne ei oo kertonut teille. Ja jos ne ei oo kertonut, se ei luultavasti joka tapauksessa kuulu teille, eli pitäkää huoli omista asioistanne.
Miten niin muka tässä on pienoinen stressi itse kullakin päällä. Kumuloituen. Tentit on vaan se iloinen viimeinen korsi.
Viime viikonloppuna selvis että eräs henkilö on täällä kertonut musta ilmeisesti jo pidempään perättömiä juttuja. Tai sanotaanko niin ettei sillä oo mitään mahdollisuuksia tietää mitään niiden paikkansapitävyydestä koska mä en ainakaan ole kertonut sille mitään, enkä kerro. Ikinä. Mutta ainakin selvisi muutaman erittäin oudon keskustelun perimmäinen alkuperä. Jotenkin on sellanen olo että pitäis olla vihainen mutta mulla ei riitä energiaa siihen. Enemmänkin vaan säälittää koko henkilö. Miten huomionkipeä sitä voikaan olla että viittii mustamaalata jotakuta joka ei oo ikinä tehnyt mitään sitä kohtaan ja jonka kaiken järjen mukaan pitäisi olla ihan yhdentekevä henkilö tämän henkilön elämässä. Tiedin että se on mustamaalannut mun kämppistä mutta en ikinä tajunnut aikaisemmin että mäkin olin päässyt sen tähtäimeen.
Noh, tietäisitte että minkälaisia juttuja hänestä itsestään liikkuu. Ja niiden todenperäisyyttä en suoraan sanoen juurikaan epäile. Sanotaanko näin että hän antaa (mitä antaa saa jokainen ihan itse päätellä mutta sanottakoon että ei karkkia kuitenkaan) kaikille jotka sitä vaan tajuaa pyytää vaikkei tajuaiskaan. Viehättävä henkilö kaikella tavalla, voitte varmaan kuvitella. Mulla ei kyllä aikaisemmin ollut mitään häntä vastaan, eikä kai nytkään ole. Huvittaa ja säälittää vaan enimmäkseen. Miten voi kunnioittaa jotakuta joka ei edes kunnioita itseään?
Ilmeisesti on jäänyt joku asia kaivertamaan alitajuntaa kun kuitenkin tämänkin verran siitä juttua riittää. Jeps jeps.
Kaipa sitä täytyy mennä takaisin tenttikirjojen pariin.
NYC
Jou0
No eipä tullu seuraava päivitys New Yorkista kun en löytänyt ilmaista langatonta toimivaa nettiä mistään. Aina olis pitäny olla AT&Tn asiakas tai maksaa törkeitä ryöstöhintoja parin tunnin netin käytöstä.
Nyt ei ehdi kirjottaa enempää mutta eiköhän tässä taas joku päivä.
Salt Lake Cityn kansainvälinen lentokenttä
Mar1
Saatiin kaverin kaverilta kyyti lentokentälle. Kuski oli matkalla perheensä luokse kiitospäivän viettoon, joten siinä kivasti samassa kyydissä köröteltiin osavaltion pääkaupunkiin että päästään suorastaan lentokoneella New Yorkin JFKlle.
Parhaillaan tapetaan japanilaisen kämppikseni kanssa aikaa lentokentällä ja odotetaan lentoamme. Onneksi kentällä on ilmainen langaton internet sillä se ainakin on varmaa ettei täällä ole mitään muuta tekemistä kuin surffata netissä. Koska ollaan Utahissa niin käytännössä kaikki liikkeet ja vastaavat on suljettuna koska on jo aika myöhä. Kai.
Sekin hyvä puoli tässä on ettei tule ostettua kamalasti tavaraa täältä niin voidaan sitten shopata New Yorkissa. Jeejee!
Kaikki tavarat on mukana käsimatkatavaroina jotta ei tarvinnut laittaa mitään ruumaan. Ilmeisesti ruumamatkatavaroista joituu USAn sisäisillä lennoilla maksamaan Deltalla käteistä. Ei mitenkään mielettömän paljon mutta kuitenkin. Se siis lähinnä rajoittaa mukaan otettujen nesteiden määrää sekä laukun kokoa. Piti käydä siis viikonloppuna hakemassa käsimatkatavarakokoa oleva laukku Walmartista. Kun käytännössä ainoa laukku mikä mulla täällä on muuten on kunnon dinosauruskokoa joka tyhjänäkin painaa varmaan kolme kiloa tai jotakin vastaavaa.
Seuraava päivitys tulee luultavasti New Yorkista.
New York City
Mar0
Huomenna lähdetään sitten kämppiksen kanssa yölennolla Itärannikolle legendaariseen NYCiin. Tänään tarttis vielä pestä pyykkiä ja pakata suurin osa tavaroista. Ei oo tietoa että mitä aiotaan tehdä suuressa kaupungissa muuta kuin shopata ja turisteilla mutta eiköhän me jotakin keksitä.
Huomenna kaksi luentoa ennen kiitospäivän breikkiä. Myöskin kaksi deadlinea. Mikäs sen kivampaa. Toiset tehtävät oon jo tehnyt, toiset tarttis vielä tehdä tänään. Jeejee.
En voittanut kykykilpailua Mr & Ms International mutta olihan se ihan kiva kokemus kun näin jälkikäteen miettii. Oli kylläkin stressaavaa myös koittaa hoitaa kaikki harjoitukset ja velvoitteet samalla kun myös koulun ja muut toimet mitä tässä nyt on hoidettava itse kunkin täällä. Puku lähti tänään kiitosten kera takaisin konsulaattiin. $7,10 maksoi puvun lainaaminen minulle, eli siis takaisin lähettäminen. Laitan varmaan vielä sähköisesti parit valokuvat menemään ihan vain kuriositeetin vuoksi että näkevät miten pukua on hyödynnetty.
Aargh.
Mar0
Ei oo ikinä hyvä ajatus pitää vapaapäivä sillon kun on kaikenlaista stressiä ja vois mahdollisesti tehdä jotakin mutta ei vaan tee. Siitä seurauksena on vaan mieletön morkkis, tavallaan.
Näin viime yönä painajaista Mr&Miss Internationalista ja siihen liittyvästä muotinäytöksestä. Mikäs sen mukavampaa… Ei stressaa sekään yhtään tietenkään.
Itseluottamus tietyissä asioissa aika hakusessa, toivottavasti löytyy ja pian. Ja toivottavasti ei oo samassa kolossa piilossa ku opiskelumotivaatio. Voi olla vaikeeta löytää. Mutta onneks lukukausi on jo kohta ohi. Eiköhän sitä jotakin taas jaksa puristaa hiukan tän lukukauden puolella ja ehkä kans seuraavan, ainakin aluksi… Saas nähdä. Nukkumaan.
Perjantai
Mar0
Mr & Miss International syö tällä hetkellä todella ison osan vapaa-aikaani. En mukaan ilmoittautuessani käsittänyt että joka päivä on kokouksia ja niin edelleen. Luultavasti kyllä ihna kiva kokemus loppujen lopuksi mutta jos pääsis sinne loppuun asti ensin.
Luulin ettei tänään ole mitään mutta sitten tajusin että onhan vaikka mitä. Review session ja raportin kirjoittamista ja videon kuvaamista ja kokouksia ja jossakin välissä pitäisi ehtiä harjoittelemaankin. Noh, kai sitä sitten jossakin vaiheessa ehtii.
Olen oppinut taas lisää kärsivällisyyttä. Mun kämppikset ärsyttää mua suunnattomasti enkä oo silti kertaakaan ärähtänyt niille pahemmin. Onko jotakin ärsyttävämpää kuin ihmiset jotka maiskuttaa syödessään, jättää kaikki likaiset astiat tiskialtaaseen niin että saat iloisena pestä niitä ihan ensiksi kun aloitat kokkaamaan ja jotka jättää ikkunat ja pakastimen (?!!) auki ja lista jatkuu loputtomiin. Ja miten paljon voi oikeasti vessapaperiakin kulua? Ei sitä ihan oikeasti tarttis käyttää puolta rullaa kerralla.
Kursseille ilmoittautuminen pitäisi olla järjestyksessä paitsi ettei se ole. Tarttee käydä moikkaamassa advisoria tai lähettää sille sähköpostia.
Pian.
Esiintymisasu
Mar0
Tänään kun kurkkasin postilaatikkoon niin siellä oli ilmoitus että sinulle on saapunut paketti ja sen voit hakea asukastoimistosta. En odottanut mitään pakettia joten tietysti uteliaana ihmisenä menin heti kurkkaamaan että mitäs minulle oli posti kuskannut.
Kansallispukuhan se sieltä saapui. Los Angelesin konsulaatti oli pistänyt vauhtia toimintaansa ja paketti saapui jo tänään. En todellakaan sitä vielä odottanut mutta aina parempi. Nyt on yksi asia vähemmän huolehdittavana mikä on tosi mukavaa. Kuva suurin piirtein samasta puvusta löytyy täältä. Itä-Suomen pukuja, mutta joku puku kuitenkin.
Pyykkivuori kasvaa aina ja sitten se tarttee purkaa ja sitten parissa viikossa se on taas entisenlainen. Pyykkääminen ja siivoaminen ovat hyvin lähellä toisiaan, ja itsensä motivoiminen on aina vaikeaa kun siinä ei oikeastaan tee mitään tärkeää mutta on kuitenkin pakko välillä siistiä paikkoja ja vaatteita ja sitten toistetaan säännöllisen epäsäännöllisin väliajoin.
Mulla on myös itsetuntokuuri menossa. Koitan kovasti miettiä asioita mistä pidän itsessäni ja keskittyä positiivisiin puoliin negatiivisten sijasta. Yllättävän vaikeaa mutta melko palkitsevaa kun siinä onnistuu. Ehkäpä pitäisi kirjoittaa ylös näitä asioita. Laitetaan mietintään.