Valio ja Ingman suunnittelivat ruokapöydän ääressä retkeä Korkeasaareen. Raukeina aamulla sängyllä maatessaan he keskustelivat elämän syvimmästä olemuksesta ja sisimmästään. He eivät olleet koskaan nähneet elävää leijonaa. Ei kamelia eikä vyötiäistä.

He päättivät ottaa kohtalonsa ja elämänsä omiin käsiinsä ja lähteä käymään Korkeasaaressa. He eivät olleet varmoja. He eivät olleet varmoja siitä, olisiko se heidän elämässään oikea askel tähän hetkeen. Olisiko elämässä tarjota sille päivälle jotain muutakin? Olisiko Korkeasaaressa edes vyötiäisiä?

Yön aikana kaupungin raitiovaunut olivat muuttuneet lehmiksi. Nämä hitaasti vaappuvat maitokanisterit lipuivat hiljalleen liikenteen seassa raiteisiin kahlittuna. Lehmät 3B ja 10, toisilta nimiltään Mustikki ja Mansikki, johdattivat heidät kohti suurta eläinvankilaa. Matka sujui rattoisasti tässä mustavalkolaikukkaaksi maalatussa kaupunkikatujen limusiinissa.

He olivat sydänjuuriaan myöten pettyineitä. Missä oli Sfinksi? Sfinksi puuttui Korkeasaaresta täysin. Liekö kuollut sukupuuttoon. Valio ja Ingman olivat molemmat asiasta hyvin happamina ja keskustelivat tulenpalavan kiivaasti koko kotimatkan.

Julkaistiin: perjantai, tammikuu 8, 2010 klo 22:06.